Elämä Islannissa alkaa jo lähestyä
loppuaan. Tänään oli viimeiset luennot tälle keväälle. Ensimmäiset lähtevät kuukauden päästä jo koteihinsa,
mikä tuntuu tietenkin hyvin epätodelliselta ja surulliselta. Vähän
väliä tulee tunne, että tuo kuukausi on jo huomenna ohi, kun alkaa
miettiä, että mitä kaikkea ollaan vielä suunniteltu tekevämme..
Nyt toivon, että opettajat päättävät lakkoilla tenttiaikana,
että saadaa lisäaikaa olla kaikki yhdessä ja nauttia Islannissa!
En olekaan tainnut
vielä edes mainita, että opettajat täällä tosiaan uhkaavat
lakolla, vieläpä tenttiaikaan? Haluavat palkkatasoon parannusta, mikä tietenkin on ymmärrettävää. Tämä tosin vaarantaa aika
monen opiskelijan opintopisteiden saamisen. Kököin tilanne on
tietenkin niillä, jotka aikovat tänä keväänä valmistua, sekä
Euroonpan ulkopuolisilla maahanmuuttajilla, jotka tarvitsevat
opintopisteitä ja arvosanoja saadakseen pysyä Islannissa. Lakosta
on tainnut olla huhuja ja puhetta jo pari kuukautta ja lopullisen
päätöksen piti tulla eilen. Ei tullut. (Edit: tai siis tuli) Eivät kuulema opettajien
ja hallituksen edustajat olleet kahteen viikkoon suuremmissa puheyhteyksissä. Odotellaan siis vielä tämän kuun 24. päivää,
jolloin lopullisen päätöksen pitäisi tulle. Ensimmäinen
tenttipäivä onkin sitten 25. päivä, jos se nyt toteutuu.
Tietenkin sopivasti perjantai ja itsellä tentti. Vuotellaan siis
raahassa ja opiskellaan kaiken varalta, koska eihän sitä nyt muuten kuin tentin pelossa opiskella. Huomiseenkin suulliseen tenttiin voisi
kai hieman harjoitella, mutta kutominen on kivempaa…
 |
| [haihtið að fohka i ohkyr] vapaa käännös: lakatkaa v*ittuilemasta meille |
Mitäs muuta
kummoisempaa sitten viime näkemän... Pyöreähköjä kolmiomaisia
vuosia juhlistettiin konsertissa, autolla käytiin ajelemassa ja
kastelemassa housut sateessa läpimäriksi.. Pulikoitiin
uima-altaassa vuorten juurella hienoisessa vesisateessa vesiputousten
kohinassa... Nautittiin hyvistä dokumenttielokuvista ja ihmeteltiin
aurinkoisen Reykjavíkin kauneutta.. Vähän myös itkin ja nauroin
onnesta kesken kielioppiluennon, kun puhelimella facebookkasin ja
näin parhaan päivityksen pitkään aikaan. ”Back in busyness... I
mean online.”
Vissiin se kevät
vain on uusien alkujen aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti